Blogi
Elleivät puolisot ole tehnee avioehtosopimusta tai heillä ole muutoin avio-oikeudesta vapaata omaisuutta heidän nettovarallisuutensa tasataan avioero-osituksessa. Sillä ei ole väliä, kuka omaisuuden on hankkinut tai kenen nimissä se on. Avioero ositus on juridinen toimenpide, joka katkaisee puolisoiden taloudelliset siteet. Prosessi vaatii tarkkuutta, ja asiantuntijan näkemys on korvaamaton, kun jaettavana on esimerkiksi yritysvarallisuutta tai monimutkaisia sijoituskokonaisuuksia. Asianajotoimisto Simonen & Savolaisella varmistamme, että ositus sujuu lainmukaisesti ja sinun etusi turvaten.
Avioliittoon vihkiminen synnyttää avio-oikeuden. Se on suomalaisen perheoikeuden kulmakivi, joka takaa molemmille puolisoille oikeuden puoleen yhteenlasketun omaisuuden säästöstä, kun liitto päättyy. Tämä oikeus koskee kaikkea omaisuutta – niin ennen avioliittoa kuin sen aikanakin hankittua. Yleisin seuraus tästä on, että varakkaampi puoliso joutuu maksamaan vähemmän omistavalle tasoitusta eli tasinkoa. Toimiva järjestelmä, jonka tavoitteena on taloudellinen tasa-arvo.
Avio-oikeuden voi itse poistaa ainoastaan yhdellä tavalla: avioehtosopimuksella, joka on rekisteröitävä. Vaikka avioliittoja solmitaan ja puretaan jatkuvasti, yllättävän suurella osalla eroavista pareista ei ole avioehtoa. Silloin jako noudattaa avioliittolain pääsääntöä. Myös lahjakirjaan tai testamenttiin voidaan sisällyttää ehto, joka sulkee saadun omaisuuden puolison avio-oikeuden ulkopuolelle. Ilman näitä asiakirjoja koko omaisuus on osituksessa käsiteltävänä – säästöt, sijoitukset ja kiinteistöt.
Avainhuomio: Avio-oikeus takaa puolisoiden taloudellisen tasa-arvon erotilanteessa. Avio-oikeus voidaan poistaa rekisteröidyllä avioehtosopimuksella.
Kun avioerohakemus on jätetty käräjäoikeuteen, ositusprosessi voi alkaa. Se etenee selkeiden vaiheiden kautta, joiden tavoitteena on selvittää jaettava omaisuus ja toteuttaa jako lain mukaan. Riitatilanteet voivat venyttää prosessia kuukausilla tai jopa vuosilla. Käräjäoikeudesta haetaan vuosittain pesänjakajan määräystä lukuisiin tapauksiin, mikä alleviivaa sovinnon ja asiantuntija-avun arvoa.
Ositus etenee neljässä vaiheessa:
Omaisuusluettelon laatiminen: Molemmat puolisot listaavat kaiken omaisuutensa ja velkansa. Määräävä hetki on avioeron vireilletulopäivä.
Omaisuuden arvostaminen: Varat ja omaisuus arvostetaan ositushetken käypään arvoon. Juuri tämä vaihe synnyttää eniten erimielisyyksiä. Mikä on asunnon tai yrityksen todellinen arvo tänään?
Netto-omaisuuden laskeminen: Kummankin puolison varoista vähennetään velat. Lopputulos on puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö.
Avio-osien laskeminen ja tasingon maksu: Puolisoiden netto-omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Tämä on kummankin avio-osa. Enemmän omistava puoliso maksaa tasinkoa toiselle, sen verran, että kummallekin jää yhtä paljon omaisuutta.
Avainhuomio: Ositus on järjestelmällinen prosessi, jossa selvitetään, arvostetaan ja jaetaan puolisoiden omaisuus tasapuolisesti.
Osituksessa huomioidaan kaikki puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus. Tähän kuuluvat lähtökohtaisesti kaikki varat, jotka heillä oli avioliittoon mennessään ja jotka he ovat sen aikana saaneet. Vain rekisteröidyllä ja muotomääräykset täyttävällä avioehtosopimuksella tai lahjakirjan/testamentin ehdolla voidaan omaisuutta sulkea jaon ulkopuolelle. Avioehtojen määrä onkin kasvanut tasaiseen tahtiin uusien avioparien keskuudessa.
Yleisin harhaluulo on, että omistussuhteilla olisi merkitystä. Se ei pidä paikkaansa. Vaikka asunto olisi vain toisen puolison nimissä, sen arvo huomioidaan, ellei avioehto muuta määrää.
Avainhuomio: Avioehtosopimus on tehokkain keino määritellä etukäteen, mikä omaisuus jaetaan ja mikä ei.
Velat ovat henkilökohtaisia. Kumpikin puoliso vastaa siis vain omista veloistaan. Yhteisestä asuntolainasta vastataan tietenkin yhteisvastuullisesti. Osituslaskelmassa veloilla on kuitenkin valtava rooli: ne vähennetään kunkin puolison varoista ennen netto-omaisuuden laskentaa.
Velkojen käsittely noudattaa selkeää logiikkaa:
Henkilökohtainen velka: Ainoastaan velan ottaneen puolison riesa. Toinen ei joudu vastuuseen esimerkiksi puolisonsa opintolainasta.
Yhteinen velka: Molempien vastuulla, yleensä puoliksi. Pankki voi periä summaa kummalta tahansa.
Takaus: Jos olet taannut puolisosi velan, olet siitä vastuussa velkojalle takauksen ehtojen mukaisesti.
Entä jos puolison velat ylittävät varat? Silloin hänen omaisuutensa arvoksi lasketaan nolla. Velkainen puoliso ei siis tuo laskelmaan negatiivista arvoa, eikä toinen joudu maksamaan hänen velkojansa.
Avainhuomio: Velat ovat henkilökohtaisia, mutta ne vaikuttavat ositettavan omaisuuden nettoarvoon merkittävästi.
Yrittäjän avioero on oma lukunsa. Yritys huomioidaan osana muuta omaisuutta, ellei avioehto sitä estä. Yrittäjän yritysvarallisuus on tyypillisesti avio-oikeuden alaista, ja sen arvo on osa osituslaskelmaa. Suomessa on yli 200 000 yksinyrittäjää, ja monelle heistä yrityksen arvon määrittäminen on eron vaikein paikka.
Yrityksen arvonmääritys on monimutkainen palapeli. Arvoon vaikuttavat tulos, tase, brändi ja tulevaisuuden ennusteet. Se vaatii erityisosaamista. Kun arvo on saatu määritettyä, jako voidaan toteuttaa muutamalla tavalla:
1. Tasinkona maksaminen: Yrittäjä pitää yrityksen ja maksaa puolisolleen kuuluvan osuuden rahalla tai muulla omaisuudella. Tämä on yleisin tapa.
2. Myynti: Yritys myydään ja kauppahinta huomioidaan osituslaskelmassa.
3. Omistuksen jakaminen: Yrityksen omistusta siirretään toiselle puolisolle. Tämä on harvinaista ja usein epäkäytännöllistä.
Meidän erikoisosaamisemme Asianajotoimisto Simonen & Savolaisella kattaa sekä perhe- että yritysjuridiikan. Juuri tämä yhdistelmä antaa meille työkalut hoitaa yrittäjien avioeroja, joissa yrityksen oikeudenmukainen arviointi ratkaisee lopputuloksen.
Avainhuomio: Yrittäjän avioerossa yrityksen arvonmääritys on osituksen monimutkaisin vaihe ja vaatii erityisasiantuntemusta.
Ilman kirjallista ositussopimusta taloudellinen ero ei ole lopullinen. Ositussopimus on asiakirja, johon kirjataan yksityiskohtaisesti, miten omaisuus ja velat on jaettu. Se on ehdoton piste avioliiton taloudelliselle yhteiselolle ja paras tapa estää tulevat riidat.
Ositussopimus voidaan laatia joko puolisoiden yhteisymmärryksessä tai käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimesta. Jotta sopimus on pätevä, sen on täytettävä tiukat muotovaatimukset. Sopimuksen on oltava:
Kirjallinen
Päivätty
Molempien osapuolten allekirjoittama
Kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistama
Jos käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja toimittaa osituksen, hänen oma allekirjoituksensa riittää.
Vaikka sopimuksen voi teoriassa laatia itse, se on käytännössä valtava riski. Asiantuntija varmistaa, että kaikki on huomioitu, arvostukset ovat kohdallaan ja sopimus on laadittu juridisesti pitävästi. Se antaa mielenrauhan. Varaa aika asiantuntijallemme, niin autamme sinua laatimaan ositussopimuksen.
Avainhuomio: Ositussopimus on lopullinen sinetti taloudelliselle erolle ja ehdoton edellytys tulevien riitojen välttämiseksi.
Avioeron osituksen pääsääntö on yksinkertainen: molemmille puolisoille jää yhtä paljon omaisuutta. Vain pätevä avioehto voi muuttaa tätä periaatetta. Prosessissa listataan ja arvostetaan kaikki varat ja velat, jonka jälkeen varakkaampi puoliso maksaa tasinkoa toiselle. Velat ovat aina henkilökohtaisia, mutta ne pienentävät nettovarallisuuden määrää. Erityisesti yrittäjän tai monimutkaisen omaisuuden ositus vaatii asiantuntemusta. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin laatia lopuksi kirjallinen ositussopimus. Se katkaisee taloudelliset siteet lopullisesti ja estää tulevat vaatimukset. Lakimiehen apu ei ole ylellisyyttä, vaan sijoitus omaan tulevaisuuteesi.
Kesto vaihtelee valtavasti. Jos olette yksimielisiä jaosta, sopimus syntyy parhaimmillaan muutamassa viikossa. Riitaisissa tapauksissa, joissa tarvitaan pesänjakajaa ja omaisuuden arvo on epäselvä, prosessi voi helposti kestää kuukausia tai jopa vuosia. Neuvottelemalla pääsee aina nopeimmin maaliin.
Kustannukset riippuvat täysin toteutustavasta. Edullisin vaihtoehto on neuvotella sopimus itse lakimiehen avustuksella. Kalleimmaksi tulee riitaisa ositus, jossa käräjäoikeus määrää pesänjakajan. Pesänjakaja laskuttaa työstään tuntiperusteisesti, ja riidan loppulasku nousee useisiin tuhansiin euroihin.
Kyllä, mutta se on poikkeuksellista. Avioliittolaki antaa mahdollisuuden sovitella ositusta, jos lopputulos olisi kohtuuton. Perusteena voi olla esimerkiksi hyvin lyhyt avioliitto tai se, että toinen on kartuttanut omaisuutta epäreilusti toisen kustannuksella. Sovittelu vaatii kuitenkin painavat perusteet.
Käytännössä on kolme tapaa: toinen lunastaa toisen ulos asunnosta, asunto myydään ja rahat jaetaan, tai asunto jää harvinaisemmissa tapauksissa yhteisomistukseen. Myös mahdollinen tasinko saatetaan maksaa osuudella asuntoon. Riippumatta tavasta, asunnon arvo on aina osa osituslaskelmaa. Yleensä päädytään joko lunastukseen tai myyntiin.
Jos toinen kieltäytyy tai on passiivinen, voit hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja on puolueeton lakimies, joka vie toimittaa osituksen, vaikka toinen osapuoli vastustaisi. Tämä takaa, että ositus saadaan tehtyä.
Laki ei sitä vaadi, mutta kokemuksemme mukaan se on usein tarpeellista. Kokenut lakimies varmistaa, että oikeutesi toteutuvat, omaisuus arvostetaan oikein ja sopimus on vedenpitävä. Asiantuntijan käyttö säästää aikaa, rahaa ja hermoja – ja ehkäisee kalliit riidat myöhemmin.
Kyllä, ilman muuta. Avioliiton aikana saatu perintö on lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaista omaisuutta ja kuuluu ositettavan varallisuuden piiriin. Ainoa poikkeus on, jos perinnönjättäjä on testamentissaan erikseen määrännyt, että perintö ei kuulu puolison avio-oikeuden piiriin, tai jos teillä on tämän kattava avioehto.
Lakisääteisiä työeläkkeitä ei jaeta, ne ovat henkilökohtaisia. Sen sijaan vapaaehtoiset eläkesäästöt ja -vakuutukset ovat pääsääntöisesti avio-oikeuden alaista varallisuutta. Niiden arvo lasketaan mukaan ositettavaan omaisuuteen.
Varaa aika asiantuntijallemme, niin autamme sinua laatimaan kestävän ositussopimuksen.
13.06.2026 | | Lue koko artikkeli
12.06.2026 | | Lue koko artikkeli
11.06.2026 | | Lue koko artikkeli
10.06.2026 | | Lue koko artikkeli
15.07.2021 | Kristiina Vola | Lue koko artikkeli
Asianajotoimisto Simonen & Savolainen Oy •
Kauppakatu 23b A 2. krs, 80100 Joensuu •
Puh. 013 129 717
Taneli Simonen, puh. 0500 541 595 •
Markku Savolainen, puh. 050 301 1595 •
Tuomas Ylönen, puh. 050 543 0288 •
Leena Suni, puh. 013 129 717
Sähköpostit:
Käytämme sivustoanalytiikan mahdollistavia evästeitä, joiden perusteella käyttäjiä ei tunnisteta.